Taatusti hidasta ruokaa

Tänään oli hapanvellipäivä. Lapsi oli saanut sukulaispaikasta leipäjuurta (kiitokset vain Ellalle!). Sen verran laiska emäntä olin, etten uutta juurta laittanut sen pakastetun pohjalta, vaikka olisi tullutkin maukkaampaa. Hapanvelli on täkäläistä perusruokaa, vanha perinneherkku, jonka kunniaksi on kotikunnassani Virolahdella pidetty Hapanvellijuhlat jo aikapäiviä, ainakin yli 40 vuotta (onpa muuten tynkäversio hapanvellistä Wikipediassa). Ensi kesänä kannattaa suunnata 18.7. Virojoelle klo 12. Siellä sitä taas saa soppatykistä.

Hapanvelli on mielenkiintoinen esimerkki, miten perusraaka-aineet muuttuvat monen keittiökemiallisen prosessin kautta erityiseen muotoon. Raaka-aineissa ei ole mitään ihmeellistä: ruisjauhoja, vettä, leipäjuurta, kuivia herneitä, perunoita, suolaa ja nokare voita.

Hapanvelli kuului leipälauantaille. Sitä ei keitetä hetkessä, leipäjuuren valmistuminen vie yli parin yön. Kun torstai-iltana aloitetaan, lauantaina on velli valmista. Asko-eno on laittanut perusohjeen ja Ramppa-tädin tarkemman selostuksen nettiin.

Vaikka hapanvelli keitetään kuivista herneistä, se ei maistu yhtään rokalta. Ja erikoista on sekin, että hapanvellin perunalohkot kiehuvat vellissä toista tuntia, mutta niistä tulee uskomattoman maukkaita ja ainakin tämän päivän perunat olivat juuri sitä sopivaa kiinteää lajiketta.

Hapanvelli ei näytä miltään. Hapanvelli on ehdottomasti nurkkakuntaista evästä. Sen makuun kasvaa lapsena ja variaatiot muistaa. Isoäidin hapanvelli, äidin hapanvelli, anopin hapanvelli, Leenin hapanvelli... vellijuhlilla valitaankin vuosi vuoden perään paras vellinkeittäjä. Ja heitä riittää.

Hapanvelli on muodoltaa melko lähellä ruispuuroa, pitkän keittoajan kuluessa herneet hajoavat ja sulautuvat ruisjuuren kanssa sakeaksi. Hapanvellin silmäksi voita, särpimeksi maitoa, jos sitä juo, kyytipojaksi tuoretta ruisleipää, eno kannattaa sillillä päällystettyä, itse suosin voita ja emmentaalia.

Hapanvellin voi pakastaa. Perunat eivät lämmityksestä ja pakastamisesta oikein välitä eli siinä mielessä hapanvelli ei ole niitä keittoja, jotka paranevat lämmitysten myötä.

En tiedä, onko hapanvelli enää täkäläisissä kouluissa ruokalistalla, tuskin. Omana kouluaikanani oli, ja kyllä santsattiin.

Kommentit

  1. Kiitos hienosta kulttuuriperimän jakamisesta. On itselleni uusi tuttavuus, mutta kiinnostuin heti. :)

    VastaaPoista
  2. Joo, itse vasta nyt havahduin ihmettelemään, ettei kunnan sivuilta löydy yhtään kunnollista hapanvellisivua ja historiaa. Pitäisi jollain porukalla saada tuo Wikipedian artikkeli kuntoon.

    VastaaPoista
  3. Kyllä löytyy hapanvelliä kouluista sekä Virojoen paikallisesta ravintolasta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä rucola-jättisaaliille?

Kasviskorma Jamie Oliverin tapaan

Kotikaljan ylistys